Uutta toivoa rapuruton nitistämiseen

Anne Heikkinen - 7.6.2010 - 07:54:08

Rapurutto tuhosi muutaman kymmenen vuoden aikana kotoperäiset rapukannat Euroopassa, Ruotsia ja Suomea lukuun ottamatta, noin sata vuotta sitten. Suomessakin kotoperäinen jokirapukanta kävi todella huonolla tolalla, mutta kokonaan laji ei onneksi hävinnyt. Rapurutto on sittemmin iskenyt myös Suomeen maailmalta tuotuun täplärapuun.

Kuva: Anne HeikkinenDosentti Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että Suomesta meni vientiin vuosittain noin 20 miljoonaa rapua ennen rapuruton rantautumista.
– Tämä toi merkittävää tuloa maaseudulle, sillä ravun hinta oli jo tuolloin hyvä. Rapurutto vei oletettavasti noin 90 prosenttia saaliista ja siitä lähtien jokiravun saalis on ollut noin 2-4 miljoonaa.

Rapu on tärkeä otus myös vesistöjen hyvinvoinnin kannalta.
– Se on massaltaan suurin pohjaeläin, joka saalistaa pienempiä pohjaeläimiä ja syö eloperäistä massaa. Se on myös tärkeä saalis ahvenelle ja hauelle, Jussila kertoo.

Rapuruton ehkäisemisen kannalta ongelmallista on ollut sen määrittäminen. Nyt toivoa antaa tuore löydös menetelmästä, jossa rapurutto voidaan tunnistaa suoraan vesinäytteestä kun aiemmin rapurutto voitiin varmistaa vain jo sairastuneesta eläimestä otetun näytteen avulla.

– Tämä on merkittävä läpimurto. Tutkija kävelee viikon verran ihokarvat pystyssä tällaisen löydöksen jälkeen. Nyt päästään uudella tasolla selvittämään rapuruttoepidemioiden leviämistä ja päästään tehokkaasti ja yksinkertaisilla koejärjestelyillä selvittelemään rapuruton elinkiertoa.

Uuden menetelmän avulla voidaan selvittää ja seurata vesialueen rapuruttoitiöiden määrää ja laatua, ja siten helpottaa vesistöalueen rapukannan hoitoa. Menetelmää on kehitetty osana pohjoismaista hanketta, johon osallistuu tutkimusryhmiä Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.

kuuntele Kesto 8'26"

 


Kuvituskuva: Japo Jussila

 

Tämä sivu on arkistoitu.

Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.

Footer