Älyä purkista - mentaalisen suorituskyvyn parantaminen lääkkeillä yleistyy

Kimmo Salvén - 28.9.2010 - 12:24:24

Mentaalista suorituskykyä parantavien lääkkeiden käyttö yleistyy maailmalla. Varsinaisesti tämäntyyppiset lääkkeet on tarkoitettu esimerkiksi ADHD:n ja narkolepsian hoitoon, mutta niiden ajattelua ja oppimista parantavista ja siten jaksamiseen auttavista vaikutuksista on kiinnostuttu myös opiskelu- ja työmaailmassa.

– Aineet ovat sellaisia, että ne voivat ehkä parantaa muistia, monet niistä parantavat tarkkaavaisuutta ja erityisesti modafiniili poistaa unen tarvetta. Jos henkilö on väsynyt, niin nämä parantavat suorituskykyä, kuvailee Itä-Suomen yliopiston dosentti Ulrich Tacke, joka nosti aiheen esille Itä-Suomen lääketiedepäivillä.

Kuva: Kimmo SalvénSuomessa näiden niin kutsuttujen älylääkkeiden käyttö on vielä vähäistä. Eri tutkimusten mukaan kuitenkin Yhdysvalloissa jopa 7-25% opiskelijoista ja Saksassa 17% työntekijöistä on kertonut käyttäneensä tällaisia lääkkeitä.
– Yhdysvalloissa esimerkiksi ADHD on yllättävänkin paljon diagnosoitu. Mutta nämä luvut, jopa joka neljäs opiskelija, ovat jo yliopistoissa suurempia kuin ADHD-tapausten yhteenlaskettu määrä Yhdysvalloissa.

Ennen piristeinä käytettiin lähinnä kahvia ja kofeiinitabletteja, nyt erilaisten kognitiota parantavien ja unentarvetta poistavien lääkkeiden tuleminen työ- ja opiskelumaailmaan luo kuitenkin uudenlaisia paineita myös niille, jotka eivät tällaisia lääkkeitä käyttäisi.

Oma kysymyksensä on sekin, ovatko normaaliuden rajat hämärtymässä kun vajavaisuuksien kompensoimiseksi kehitettyjä lääkkeitä aletaan käyttämään sinänsä normaalien ominaisuuksien parantamiseen.
– Onko tavallinen ja ajoittain väsyneenä työpaikalla oleva työntekijä jollain lailla vajavainen? Voidaanko henkilöltä vaatia, että hän on aina valppaana ja vaatia jopa, että hän tarvittaessa käyttää lääkkeitä sen kyvyn aikaansaamiseksi?

Joissain kriittisissä tilanteissa lääkkeiden käyttöä voi kuitenkin ainakin jollain tasolla perustella. Esimerkiksi Yhdysvallat on käyttänyt tämäntyyppisiä lääkkeitä mm. avaruuslennoilla ja sodissa, joissa unta ei voi ajoittaa sinne missä sitä tarvittaisiin, mutta toisaalta mielen virkeydelle asetetaan hyvinkin suuria vaatimuksia.
– Ei tiedetä, miten nuo lääkkeet vaikuttavat esimerkiksi pitkällä aikavälillä psyykkisesti, jos ajatellaan traumaattisia muistoja ja sellaisia asioita jotka saattavat jäädä pitkäksi aikaa mieleen.
– Jos lepoa ja unta keinotekoisesti poistetaan, miten tämä vaikuttaa pitkän hoidon jälkeen? Asiasta ei ehkä tiedetä riittävästi, jotta voitaisiin sanoa tätä turvalliseksi, Tacke toteaa.

Dosentti Ulrich Tacke painottaa, että mentaalista suorituskykyä parantavien lääkkeiden käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa keskustelua siitä, kuinka näihin lääkkeisiin tullaan jatkossa suhtautumaan, sillä niiden voimallinen tulo Suomeen on tuskin enää kaukana.

Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto 21'14"

 

Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 11.10.2010 - 14:38:17

Aivan hullua. Ei unentarvetta voi poistaa, vaikka lääkkeiden avulla voisikin pysyä virkeänä ja toimintakykyisenä.

Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 13.10.2010 - 13:16:00

adhd yleisyys varmaankin perustuu siihen että sinne on lähtenyt seikkailuhenkiset adhd esi isät, siis perimä

Lähettäjä: Ilmeisen yleistä (vieras) - 19.10.2010 - 19:57:34

joissain piireissä ainakin Euroopassa. Olen näihin mömmöihin törmännytjoitain kertoja. Muutama näistä kavereista oli melkoisia hermoraunioita.

Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 8.12.2010 - 16:11:09

Tuo modafiniili kuulostaa pelottavalta ihmelääkkeeltä. Ei voida olettaa että unta voisi määrättömästi ohittaa vaikka se kemiallisesti näennäisesti olisikin mahdollista. Se nimittäin on ihan varma homma, että unella on ihmiselle muutakin merkitystä kuin se minkä tuo lääke korvaa.

Tämä sivu on arkistoitu.

Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.

Footer