Lasten kuorsaamiseen tulisi tarttua heti

Kimmo Salvén - 30.1.2013 - 11:17:34

Kuva: Kimmo Salvén

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että joka kymmenes 6-8-vuotias lapsi kärsii unenaikaisista hengityshäiriöistä. Mistä oikeastaan on kyse kun puhutaan unenaikaisista hengityshäiriöistä?
– Tämähän tarkoittaa laajasti ongelmien kirjoa, lievin ilmenemismuoto on joskus aika harmiton kuorsaus ja toisaalta vakavimmassa päässä on hengenvaarallinen uniapneatauti, kertoo Itä-Suomen yliopiston kliininen opettaja, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko.

Aikuisilla uniapnea aiheuttaa erityisesti päiväväsymystä, lapsilla voi esiintyä päivisin ylivilkkautta, oppimisvaikeuksia ja keskittymiskyvyn puutetta. Oireet voivatkin johtaa usein ennemmin epäilyyn ADHD:sta unihäiriöiden sijaan.

Uniapneatautia on kolmea eri tyyppiä, sentraalista, obstruktiivista ja näiden sekamuotoa. Ikävalkon tutkimuksessa paneuduttiin nimenomaan obstruktiiviseen uniapneatautiin, jossa uniapneakohtauksen aiheuttaa jokin mekaaninen este.

Siinä kun aikuisilla uniapnean suurin syy on ylipaino, lapsilla syy löytyy yleensä rakenteellisista riskitekijöistä.
– Uutta tai yllättävää tässä tutkimuksessa oli, että lapsen ylipainolla tai kehon rasvaisuudella ei ollut mitään merkitystä suhteessa unenaikaiseen hengityshäiriöön. 7-vuotiaalla lapsella korostuvat rakenteelliset tekijät, Ikävalko toteaa.

Rakenteellisten ongelmien havaitseminen mahdollistaakin niiden korjaamista normaalein oikomishoidon keinoin.
– Tärkein tekijä ovat suurentuneet risat, jotka nelinkertaistivat riskin. Toisaalta hampaiston ristipurenta voi heijastella ahtautuneita hengitysteitä tai nenäkäytäviä. Tämä nostaa unenaikaisten hengityshäiriöiden riskiä noin kolminkertaiseksi. Lisäksi kasvojen kupera profiili voi kielen kannan tasolla ja nielussa ahtauttaa ilmateitä, ja aiheuttaa ahtautumista vaikeuttaen näin yöllistä hengittämistä.

Ikävalko patistaakin reagoimaan niin lasten kuin aikuistenkin kuorsaamiseen.
– Se on aina merkki jostain ongelmasta. Normaalisti yöaikana ei pitäisi kuorsata, ei lasten eikä aikuisten.

Oma roolinsa on myös hammashoidolla ja lastenlääkäreillä. Hammashoidossa Ikävalko arvelee tietoutta jo olevankin, mutta etenkin lastenlääkäreiden puolella asiaan kannattaisi panostaa.
– Lastenlääkäreiden normaaliin tutkimukseen ei varmastikaan kuulu purennan tutkimus tai profiilin tarkastelu, mutta tulkitsen, että siellä on nyt vihreää valoa sille, että mahdollisesti näihinkin asioihin voitaisiin alkaa kiinnittämään huomiota.
– Jos siitä se hyöty saadaan, että päästään hoitamaan lasta aikaisessa vaiheessa ennen kuin ongelma mutkistuu, se on puhtaasti näiden lasten hyväksi, Ikävalko toivoo.

Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto 17'51"

 

Katso myös:

Teema: Uni ja uneen liittyvät tekijät

 

Tämä sivu on arkistoitu.

Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.

Footer