Viittomakieli puheen kehityksen tukena - kuntien tuottamat palvelut

Anja Hiltunen - 14.12.2005 - 00:00:00

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kuopiossa toteutetaan Esteetön kommunikointi viittoen -projektia, jossa kehitetään muun muassa viitotun puheen ja tukiviittomien opetusta.
Tavoitteena on lisätä viittomakommunikaation muotoja käyttävien ihmisten mahdollisuudet.

Tukiviittomia tarvitsevat esimerkiksi dysfaattiset lapset, heidän vanhempansa, päivähoidon henkilökunta ja muut lapselle läheiset ihmiset. Kerromme tässä neliosaisessa ohjelmasarjassa siitä, millainen häiriö dysfasia on ja miten sitä tutkitaan, miten dysfasiaperhettä tuetaan kunnissa sekä miten Humanistisen ammattikorkeakoulun projekti pyrkii kohentamaan viittomakommunikaatiota tarvitsevien ihmisten asemaa.

» Ohjelmasarjan etusivulle

 

Osa 3:
Kuntien tuottamat palvelut

 

Viittomakommunikaatiota kuten puheen apuna käytettäviä tukiviittomia tarvitsevat ja käyttävät eniten lapset. joilla on puheeseen liittyviä ongelmia ja kielellisiä vaikeuksia sekä kehitysvammaiset ja kuulovammaiset ihmiset. Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikössä toteutetaan 2004-2006 ESR-rahoitteista Esteetön kommunikointi viittoen eli ESKO-projektia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää viittomakommunikaatiota tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukiviittomien opetusta.

Tukiviittomia tarvitsevien lasten joukko ei ole suuri verrattuna muihin sosiaali- ja vammaispalveluja tarvitseviin ryhmiin. ESKO-projektin selvityksessä Pohjois-Savon 25 kunnasta vähän yli puolella oli syksyllä 2004 ylipäätään viittomakommunikaatiota tarvitsevia asiakkaita. Henkilöinä määrä on 65, ja 56 heistä oli lapsia. Kuntien palvelukokonaisuudessa emme siis puhu suuren suuresta asiakasryhmästä.

Kuva: Anja Hiltunen

Koska tukiviittomien käyttö voi kuitenkin oleellisesti kohentaa puhehäiriöisten lasten elämää, viittomaopetuksessa on kyse tärkeästä palvelusta, joka vammaispalvelulain mukaan myös kuuluu opetuspäätöksen saaneelle lapselle ja hänen perheelleen. Viittomakommunikaatio-opetusta antaa viittomakielentulkki yleensä lapsen kotona.

Pohjois-Savon kunnissa näyttää ESKO-projektin selvityksen mukaan olevan melko yhtenäiset käytännöt toteuttaa viittomaopetusta, mutta erojakin on, esimerkiksi tulkkien saatavuudessa ja myönnetyissä opetustuntimäärissä.

Esimerkkimme Leppävirran kunnasta ja Kuopion kaupungista kuvaavat erikokoisten kuntien palveluja.

Leppävirralla suurin huoli palvelujen järjestämisessä on viittomakielentulkkien saatavuus opettajiksi. Leppävirrallakaan ei puhuta suurista tukiviittomien opetusta tarvitsevista asiakasmääristä, kertoo lastenvalvoja Kaija Ahonen.

kuuntele Kesto 9'25"

Kuva: Anja Hiltunen

 

 

Kuopion alueella viittomien opetuspäätökset tehdään vammaispalveluyksikössä. Yksikön esimies Kauko Pursiainen kertoo viittomaopetuksen tilasta Kuopiossa.

Millaisista asiakasmääristä ja –ryhmistä Kuopiossa puhutaan?

kuuntele Kesto 6'17"


» Ohjelmasarjan etusivulle

Haastateltavana:

  • Lastenvalvoja Kaija Ahonen, Leppävirran kunta
  • Vammaispalveluyksikön esimies Kauko Pursiainen, Kuopion kaupunki

Tämä sivu on arkistoitu.

Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.

Footer