Kansalaisyhteiskunnan synty alkoi yli 100 vuotta sitten

Kari Salmela - 27.11.2009 - 12:48:33

Suomi on ristitty yhdistysten luvatuksi maaksi. Näitä ja erilaisia seuroja sekä osuuskuntia muodostui maahamme viime vuosisadan alussa jo runsaasti.

Lukutaidon lisääntyminen, sanomalehdistön kasvu sekä tsaarinvaltaa keikuttaneet liikehdinnät ja lopulta tsaarin kukistuminen näkyivät selvinä sykleinä kansalaisyhteiskunnan erilaisten organisaatioiden syntyyn.

Kuva: Kari SalmelaFilosofian lisensiaatti Esa Sormunen on tutkinut Suomen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kansalaisyhteiskunnan rakentumista paikallisella tasolla 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Arkistolähteitä ja sanomalehtiä apuna käyttäen Sormunen tutki kuinka kansalaisyhteiskunta organisoitui Pohjois-Karjalan Polvijärvellä.

Tutkimuksen keskiössä olivat 1900-luvun alkupuolen kansallisen historian poliittiset kriisit, joita tarkasteltiin polvijärveläisen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimus osoitti selvästi, ettei kyse ollut passiivisesta reagoinnista vaan aktiivisesta osallistumisesta, Sormunen kirjoittaa väitöstutkimuksessaan.

Polvijärveläiset perustivat 1900-1930 lähes sata kansalaisyhteiskunnan organisaatiota, joista valtaosa oli maamiesseuroja, naisten erillisjärjestäytymistä edustaneita marttayhdistyksiä, nuorisoseuroja, osuuskassoja ja työväenyhdistyksiä.
Tuossa vaiheessa paikkakunnalle perustettiin maamies- ja nuorisoseuraliikkeen paikallisosastoja sekä osuusmeijereitä. Varhaisen järjestäytymisen muodot olivat jokseenkin samat kuin muuallakin Pohjois-Karjalan tai laajemminkin suomalaisella maaseudulla.

Vuoden 1918 sisällissota repi kansalaisyhteiskunnan porvarilliseen ja vasemmistolaiseen järjestökenttään. Polvijärvellä porvarillinen järjestötoiminta suuntautui ennen muuta maamiesseuroihin, nuorisoseuroihin, osuuskassoihin ja suojeluskuntaan sekä naisten erillisjärjestäytymistä edustaneisiin lottiin ja marttoihin. Vasemmistolaista järjestökenttää edustivat työväenyhdistykset ja pienviljelijäosastot, jotka olivat Polvijärvellä sosialidemokraattisia, kirjoittaa Sormunen.

Kansalaissodan myllerryksestä Polvijärvi selvisi melko vähin vaurioin. Suojeluskuntia ei juuri ollut tai ne eivät toimineet, samoin oli neljän punakaartin tilanne, joita Sormunen nimittää lähinnä paperijärjestöiksi.
Polvijärvelle olisi tuskin jäänyt arpia lainkaan, ellei kolmea, valkoiseen armeijaan liittymään kieltäytynyttä vasemmistolaista olisi ammuttu Joensuussa tästä syystä.
Lapualaisuuden laineet löivät nekin Sormusen mukaan melko vähän Polvijärvelle. Yksi vasemmistolainen aktiivi muilutettiin ja pieksettiin.

kuunteleKesto 17'57"

 


Haastateltavana:

  • FL Esa Sormunen, Joensuun yliopisto

Tämä sivu on arkistoitu.

Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.

Footer